tiistai 13. elokuuta 2013

Tieteestä ja tutkimuksesta hyvinvointia

Budjettikeskustelun käynnistyminen on merkki kesälomakauden päättymisestä ja arkeen palamisestaKeskustelun perusteella voidaan todeta, että julkisen talouden tilanne onentistä huolestuttavampi ja rakenteellisten uudistusten tarve on suuri.

 

Julkinen talous on monimuotoinen kokonaisuus, jossa on erilaisia vaikeasti analysoitavia kansallisia ja kansainvälisiä riippuvuussuhteita. Jos yksinkertaisia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi olisi, ne olisi otettu jo käyttöön. Monimuotoisuudestaan huolimattatalouden tasapainottaminen voidaan yksinkertaistaa siten, että nyt tarvitaan lisää tuloja ja/tai vähemmän menoja. Menokuri on ollut jo vuosia varsin tiukka ja jatkuvat säästöt sisältävät kiistattomat hyvinvointiriskit. Katse on siten käännettävä tuloihin.


Mistä löytyy kaivattuja lisätuloja? Mikä on suomalaisessa yhteiskunnassa kansainvälistä kilpailuetua tuottavaa? Luonnonvarojen varaan emme voi tulevaisuutta laskea (metsä- ja kaivosteollisuudesta huolimatta), bulkkituotantoon meillä ei työvoimakustannuksien takia ole mahdollisuuksia, eikä sijaintimme ole logistisesti paras mahdollinen.


Suomen tulee etsiä uusia kestävän kasvun aloja korvaamaan hiipuvia teollisuuden aloja.Kilpailukyvyn avain on osaamisessa. Hyvin koulutettu väestö on välttämätön, muttei riittävä ehto innovaatioille ja uusille asioille, oivalluksille ja designille, joilla voimme menestyksekkäästi kilpailla kansainvälisillä markkinoilla.


Osaavan väestön lisäksi tarvitsemme tutkimusta ja innovaatiotoimintaan kannustavan ympäristön. Se tarkoittaa sekä tutkimusta ja tuotekehitystä kannustavan säädösperustan että tiedeyhteisön ja kaupallisten innovaatiotoimijoiden uudenlaista yhteistyötä.


Minulla oli tilaisuus kuulla akatemiaprofessori Markku Kulmalan nerokasta puheenvuoroa, jonka hän sekä aloitti että päätti tutkimuksen ja tieteen tekemisen ja kansantalouden väliseen yhteyteen. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että rahalla voidaan tehdä tiedettä, joka lisää ymmärrystä ja osaamista. Ymmärryksellä ja osaamisella saadaan aikanaan innovaatioita, joilla voidaan tehdä rahaa. Toimiessaan tämä ympyrä tuo kansantalouteen tuloja ja siten generoi hyvinvointia ja parantaa julkista taloutta.


Tutkimus ja tiede eivät tuo nopeasti lisää tuloja, eikä se ratkaise vallitsevaa talousongelmaa. Akuutin ongelman takana on taloudenrakenteen muutostarve, jossa tiede ja tutkimus ovat ratkaisevassa asemassa. Investoimalla tutkimukseen ja parantamalla sen toimintaedellytyksiä, voidaan tehdä kestäviä kansantaloutta parantavia ratkaisuja. Ja niitähän me juuri nyt tarvitsemme.


Suomessa on useita aloja, joissa tutkimuksen ja tieteen tekemisen taso on maailman luokkaa, esim. lääketieteen tietyt erityisalat. Lääketieteen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan erityispiirteenä on se, että ne tuottavat samanaikaisesti elinkeinohyötyä sekä, parempina hoitoina, hyvinvointia ja terveyshyötyä. Toinen etu on siinä, että lääketieteellisen osaamisen kysyntä on globaalia ja kasvavaa. Jos halutaan kestävää kasvua, investointien tulee osua aloihin, joilla kysyntä on globaalia ja pikemminkin kasvavaa kuin laskee.


Tutkimuksen ja tieteen tekeminen on suomalaisen hyvinvoinnin avaimia. Kestävä talous suomenkaltaisessa hieman periferisessä ja kalliin työvoiman maassa edellyttää satsaamista korkeaan osaamiseen, hyvinvoivaan väestöön sekä tiedemyönteiseen kansalliseen politiikkaan.

Ei kommentteja: