Terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön rinnalla korostettiin lääkekorvausten merkittävää kasvua ja Kelan maksamien lääkekorvausten suuruutta. Näitä väitteitä on syytä avata hieman, totuus on hyvin erilainen.
Saksassa 1,1 euron investointi tuli 1,23 eurona takaisin
Wood jatkaa ja tuo kirjoituksessaan esiin innovatiivisten lääkkeiden merkityksen terveydenhuollon hoitomuotojen ja ihmisten eliniän odotteelle: ”Vuosina 2000–2007 keskimääräinen elinajan odote nousi 1,7 vuotta Saksassa. Puolet tästä noususta saatiin aikaisesti hyödyntämällä uusinta lääketutkimusta ja uusia lääkkeitä.”
Näiden ja muiden vastaavien esimerkkien valossa Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuksen kautta lääkekorvauksiin investoimat n. 1,3 miljardia euroa voi todella nähdä investointina eikä pakollisena kulueränä. Luku on myös syytä suhteuttaa kokonaisuuteen: vuonna 2011 terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat n. 17 miljardia euroa ja Kelan maksamien lääkekorvaukset olivat tuosta kokonaisuudesta 7,4 prosenttia.
Lääkekorvaukset vievät terveydenhuoltoeurosta vain 7,4 senttiä. Eli vaikka yhteiskunnan Kelan lääkekorvauksiin tekemät investoinnit lopetettaisiin kokonaan, jäisi 93 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista jäljelle. Matthew Woodin ajatuksia soveltaen voi todeta, että kokonaiskustannukset nousisivat entisestään, jos lääkekorvauksista luovuttaisiin.
Korvaukset ovat kehittyneet erittäin maltillisesti
Lääkekorvausten reaalikehitys vuosina 2008 - 2012 oli keskimäärin -0,7 prosenttia vuodessa vuoden 2012 rahassa. Edellisellä viiden vuoden tarkastelujaksolla 2007 - 2011 reaalikehitys oli 0,3 prosenttia vuodessa (2011 rahassa). Tätä on vaikea pitää nopeana kustannusten kasvuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti