Uunituoreet viranomaisselvitykset Ruotsista ja Iso-Britanniasta osoittavat, että Suomessa lääkkeiden tukkuhinnat ovat Pohjoismaiden ja Kreikan ohella Euroopan alhaisimpien joukossa.
Lääkkeiden hinnat ovat laskeneet
Kela-korvausten piirissä olevien reseptilääkkeiden hintataso on laskenut noin 65 %:iin kymmenen vuoden takaisesta hintatasosta. Samaan aikaan kuluttajahintaindeksi on noussut noin 20 %. Lääkkeiden kuitenkin sanotaan usein olevan kalliita.
Hintojen lasku on hyvä asia. Potilaat saavat lääkkeensä edullisemmin, eikä verovaroja kulu lääkekorvauksiin. Kuluttajan kustannuksia lisää kuitenkin Suomen varsin alhainen korvaustaso ja jälleenmyynnistä aiheutuvat kulut.
Suomen edullinen hintataso selittyy 2000 -luvulla tehdyillä säästötoimenpiteillä ja rinnakkaislääkkeiden aikaansaamalla hintakilpailulla.
Alkuperäislääkkeillä ja rinnakkaislääkkeillä on oma paikkansa ja molempia tarvitaan. Rinnakkaislääkkeet ovat kelpo lääkkeitä vakiintuneissa hoitotilanteissa, mutta ilman alkuperäislääkkeitä ei ole rinnakkaislääkkeitä, eikä ilman alkuperäislääkkeisiin liittyvää lääketutkimusta ole kehitystä.
Ilman tutkivan lääketeollisuuden systemaattista ja vuosia kestävä kehitystyötä ei olisi menestystarinoita kuten astman ja sydän- ja verisuonitautien uudet hoitokäytännöt, biologiset reumalääkkeet sekä uudet ja vaikuttavat syöpähoidot.
Alkuperäislääkkeille ja rinnakkaislääkkeillä on oma tehtävänsä, toinen luo ja ohjaa kehitystä ja toinen pitää hinnat alhaalla.
Liian alhainen hintataso suhteessa muihin maihin tuo myös ongelmia
Eivätkö alhaiset lääkkeiden tukkuhinnat ole yhteiskunnan ja kuluttajien etu? Tukkuhintojen lasku muodostuu ongelmaksi silloin, kun hinnan lasku vaarantaa lääkkeiden saatavuuden.
Jos esitetty 5 % tukkuhintojen leikkaus toteutuu, Suomen hintataso laskee muihin Euroopan maihin nähden entisestään ja vaikuttaa eurooppalaiseen hintatasoon.
Eri maiden viranomaiset määrittävät Euroopan hintatason nk. hintakorien kautta. Hintakoreihin kuuluu lukuisia maita ja korin maiden hintataso määritetään ko. korin alhaisimman hintatason maan mukaan. 5 % hintaleikkaus asemoi Suomen hintakorissa vielä nykyistä alhaisemmalle tasolle ja Suomesta tulee jopa markkinahäirikkö.
Mitä tapahtuu kun pieni maa ohjaa markkinahintoja alle hintakorin kipurajan? Osa lääkkeistä häviää Suomen lääkevalikoimasta, osa menettää korvattavuutensa ja osa uusista lääkeinnovaatioista jää tulematta maahan tai tulee oleellisesti myöhemmin.
Tämä kieltämättä lisää korvausmenosäästöjä, mutta minkä kustannuksella? Potilaiden saama lääkehoidon laatu ja vaikuttavuus heikkenee, mikä on inhimillisesti huono asia ja yhteiskunnalle kallista heikentyneen työ- ja toimintakyvyn takia. Säästön maksaa siis potilas ja muu yhteiskunta – moninkertaisena.
Rinnakkaislääkkeillä ja alkuperäislääkkeillä on siis paikkansa. Jos rinnakkaislääkkeet korvataan alkuperäislääkkeillä, kalliiksi tulee, mutta hoito onnistuu. Jos rinnakkaistuotteilla korvataan kehitys ja uudet lääkkeet, niin se ei vaan onnistu. Siksi säästötoimenpiteitä tehtäessä on aiheellista kysyä:
Mitä hyötyä on lääkkeen alhaisesta hinnasta, jos lääkettä ei saa?
