torstai 10. marraskuuta 2011

Työryhmä pohtimaan lääkekorvausjärjestelmän kehittämistä

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28.10.2011 työryhmän kehittämään lääkekorvausjärjestelmää. Työryhmän tehtävät tulevat suoraan hallitusohjelmasta; työryhmän tulee sekä uudistaa lääkekorvausjärjestelmää että tehdä esitys 113 milj. euron säästöstä lääkekorvausmenoissa.


Tiukka aikataulu ja kovat tavoitteet

Säästötavoite on ankara, varsinkin kun lääkekorvausmenot ovat olleet jo aiemmin säästötoimenpiteiden kohteena ja niiden kasvu on ollut erittäin maltillista viime vuosina. Kansantalouden kannalta säästötoimet ovat ymmärrettäviä, mutta ne ovat toimeenpantava siten, ettei kenenkään lääkehoidon saatavuus heikkene. Säästötoimet perustuvat kansantalouden realiteetteihin eikä korvausmenojen kasvuun, siksi säästöt eivät saa johtaa kulujen kasvuun jos-sain muualla esim. potilasturvallisuuden heikkenemisen takia hoitopalvelujen tarpeen kasvuun.

Lääkealan todellinen säästöpotentiaali perustuu kehittyvien lääkehoitojen mahdollisuuteen tuottaa vaikuttavampaa hoitoa, parantaa työkykyä ja uudistaa hoitotoimenpiteitä tehokkaammiksi ja taloudellisemmiksi. Nyt tehtävät lääkekorvausmenojen säästötoimet eivät saa vaaran-taa alan kehitysmahdollisuuksia, muuten säästöt ovat lyhytnäköisiä.

Työryhmän on tehtävä esitys säästöistä kuluvan vuoden loppuun mennessä eli kiirettä pitää.


Kosmeettiset muutokset eivät riitä

Säästöesitys ei ole työryhmän ainoa tehtävä, vaan työryhmän on vuoden 2012 loppuun men-nessä tehtävä esitys lääkekorvausjärjestelmän uudistamiseksi ja pohtia mm. lääkemenojen rahoitusta ja rokotteiden sisällyttämistä lääkekorvausjärjestelmään.

Lääkekorvausjärjestelmää uudistettaessa ei tule tyytyä kosmeettisiin muutoksiin, vaan järjes-telmä on syytä uudistaa kokonaisuudessaan. Korvausjärjestelmä ei nykyisellään kohtele potilaita yhdenvertaisesti, sillä nykyjärjestelmässä korvausprosentti määrittyy hoidettavan sairauden mukaan eikä hoidosta aiheutuneiden kulujen mukaan. Sairausperusteisen järjestelmän ongelmaa korostaa se, että sairauksien erilainen korvattavuus perustuu 60 – 70 –luvun kansanterveydellisiin tarpeisiin.

Nykyjärjestelmän lisähaittana on se, että sairausperusteinen järjestelmä tuottaa niin Kelalle kuin hoitaville lääkäreille paperityötä, joka syö aikaa potilastyöstä. Lausuntoja kirjoittamalla ei potilaille tuoteta terveyshyötyä.


Sidosryhmät työssä mukana

Työryhmän tehtävä on vaikea. Ei ole pikku juttu tehdä esitys säästöistä alalla, joka on jo aiemmin ollut kovien säästötoimien kohteena ja jossa säästöt ovat aina riski väestön terveydelle. Lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistus ei ole sekään yksinkertainen asia, kun saman-aikaisesti tulee varmistaa potilaiden lääkehoitojen saatavuus kaikissa oloissa, läkehoitojen kehittyminen ja taloudellinen kestävyys.

Työryhmän kireä aikataulu vaikeuttaa osaltaan tilannetta. Myönteistä on se, että työryhmään on nimetty ne tahot, jolla on sanottavaa asiassa eli keskeiset valtionhallinnon tahot ja sidosryhmät. Työryhmällä on siis edellytykset selvitä tehtävästään kunnialla.