perjantai 22. helmikuuta 2013

Lääketutkimus vipuvartena talouskasvuun

Hallituksen puolivälitarkastelussa ja maaliskuun kehysriihessä joudutaan tekemään kauaskantoisia päätöksiä. Hallituksen tehtävä ei ole helppo, sillä julkisen talouden tasapainotukseen ja talouskasvun luomiseen ei ole yksinkertaista temppua.

Pitkään jatkuneita euroalueen talousongelmia korostavat Suomen omat uniikit ongelmat eli väestön ikääntyminen ja teollisuuden rakenne. Siksi Suomen sinänsä eurooppalaisittain kelvolliset talouden tunnusluvut antavat uutta ulottuvuutta ja luovat vaatimuksia kestäville poliittisille ratkaisuille.

Valtion menot lienevät jokseenkin hyvin kurissa. Kuluvan hallituskauden tiukassa budjettiraamissa on pysytty. Ongelmaksi on muodostunut heikko tulokehitys. Mistä löytyisi se viisasten kivi, jolla parannetaan suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä, parannetaan tuottavuutta ja tehdään kestävän kasvun rakennemuutoksia elinkeinoelämään?

Vaikka menot ovatkin kurissa, hallituksen kehysraami tehtiin aikanaan sellaisen tuloennusteen mukaan, joka jälkikäteen osoittautui optimistiseksi. Jotain tarvitsee siis tehdä, jotta tulot ja menot saadaan kohdalleen. Valtion lainanoton rajat alkavat tulla vastaan.

Talouden tasapainotuksen perusta on yleensä yksinkertainen: säästetään menoissa ja kasvatetaan verotuloja. Tuskin niiltä voidaan välttyä tälläkään kertaa.

Säästöt heikentävät hyvinvointia ja veronkorotukset eivät kannusta työntekoon ja näivettävät kotimaista kysyntää. Huonosti toteutettuna molemmilla ratkaisuilla on omat negatiiviset vaikutuksensa.

Katse kasvua tuottaviin toimenpiteisiin

Kasvu onnistuu vain toimialoilla, joilla on globaalia kysyntää eikä kysynnän oleteta hiipuvan nopeasti. Suomi ei voi kilpailla bulkkituotteilla eikä edullisilla tuotantokustannuksilla tai logistisilla eduilla. Kilpailuedut nousevat korkeasta osaamisesta ja eri tieteenalojen verkostoitumisesta innovaatioita tuottaviksi yhteisöiksi. Tarvitaan globaalit ja kasvavat markkinat, josta löytyy korkeaa osaamista edellyttäviä niche-alueita, joissa suomalainen osaaminen voi loistaa.

Lääketeollisuus on globaalia ja elinkeino, joka tuottaa hyvinvointia. Lääketeollisuuden isosta globaalista kokonaisuudesta löytyy lukuisia sopivia niche-alueita, kuten tietyt tutkimuksen ja tuotekehityksen osa-alueet. Näissä suomalainen huippuosaaminen voi houkutella kansainvälisiä investointeja ja uusia tutkimuskohteita Suomeen. Kyse ei ole vain kliinisistä lääketutkimuksista, vaan uudenlaisista tutkimuskeskittymistä, joissa yhdistetään vankka lääke- ja biotieteiden perustutkimus soveltavaan tutkimukseen.

Lääketeollisuus on kestävää kasvua tuottava toimiala, joka voi toimia yhtenä ratkaisuna suomalaisen kansantalouden tasapainottamisessa. Oheishyötynä tässä olisivat tutkimuksen tuottamat terveyttä ja hyvinvointia parantavat lääkehoidot ja uudet hoitomenetelmät. Näille ikääntyvällä väestöllä on myös käyttöä.

Otetaan siis lääketeollisuus ja erityisesti lääketutkimus ja tuotekehitys suomalaisen kasvun tekijäksi.