Suomen talouden ennusteet ovat edelleen synkät. Suomen Pankin uunituore ennuste talouden kasvusta ei anna ilon aiheita. EK:n uunituoreen investointitiedustelun mukaan investoinnit ovat jääneet viime vuosina yli 10 prosenttia alle pitkän aikavälin keskiarvon ja kuluvan vuoden investoinnit alittavat viime vuoden tason. Lääketeollisuus on tarjonnut positiivisia uutisia.
Kun hyvät uutiset ovat vähissä, niin ne ovat sitäkin arvokkaampia. Lääketeollisuus on tässä kohden uinut vastavirtaan ja investoinut Suomeen merkittävästi. Esimerkiksi kansainväliset lääkeyritykset Bayer ja Eli Lilly ovat investoineet vastikään huomattavia summia Suomeen rakentamalla Turkuun tutkimus- ja tuotantolaitoksia. Uutena ja kiinnostavana toimijana on venäläinen Cytomed, joka on sijoittanut Lappeenrannassa sijaitsevaan uuteen tuotantolaitokseen 16 miljoonaa euroa.
Lääketeollisuus on globaali toimiala, joka sijoittaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen enemmän kuin mikään muu toimiala. Uuden lääkkeen kehittäminen maksaa yli miljardi euroa, joten kehitystyö edellyttää mittavia investointeja. Suomalainen korkea koulutustaso ja osaaminen ovat hyviä kilpailutekijöitä kansainvälisiä investointipäätöksiä tehtäessä. Lääketeollisuus investoi Suomessa tutkimukseen vuosittain noin 250 miljoonaa euroa, mikä on noin neljäsosa siitä mitä Ruotsiin investoidaan. Kasvun mahdollisuuksia siis on.
Suomalaisen osaamisen markkinointi ei riitä lääketeollisuuden investointien lisäämiseksi. Suomalaisen lääketieteellisen toimintaympäristön innovaatio- ja tutkimusmyönteisyyttä tulee parantaa. Lääkkeitä koskeva säätelyjärjestelmä näkee lääkealan kovin kulukeskeisesti, eikä huomio sen terveydenhuollon kehittäjäroolia eikä sen tuomia taloudellisen kasvun mahdollisuuksia. Kansallisten käytäntöjen muuttamiseksi ja toimintaympäristön kehittämiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin ja nyt tarvitaan johdonmukaisia toimenpiteitä, jotta suomalainen tutkimusympäristö kehittyy aidosti tutkimusmyönteiseksi.
Useiden muiden toimialojen investointimahdollisuuksien ja -halujen hiipuessa lääketeollisuus voi tuottaa merkittävää taloudellista kasvua. Kasvun perustuessa tutkimukseen suomalainen osaaminen paranee entisestään, mikä parantaa osaltaan terveydenhuollon laatua.
